Hei!
Oon niin innoissani taas kaikesta ja mielessä ois nyt vaikka kuinka monta projektia sun muuta, joita haluan alkaa toteuttamaan!:)
Eniten kuitenki haluun, et saan tän mun kropan nyt oikeesti vähän timmimpään kuntoon. Eikä lihasten kasvukaan suinkaan haittaisi.
Aion alkaa syömään hiukan kevyemmin ja mahdollisimman terveellisesti. Plus, aion pitää myös tiukasti kiinni tästä mun uudesta herkkulakosta.
Oon ollu jo huimat 3 päivää herkuitta! Hyvä mä.
Mut mikä siinä muuten on, et just sillon ku kiellät itseltäs jotain, sitä tekeeki kahta kauheemmin mieli?! Mul on viel hirveen huono itsehillintä tämmösissä asioissa, joten oon joutunu nyt jo kamppailee aika kovaa, etten sorru syömään mitään herkkuja. Herkut taitaa olla mulle aika isojuttu. Nyt tuntuu etten puhukkaa mistää muusta ku herkuista. Nyt loppu, ei herkkuja!:D
--------
Hahah, huijasin. Mä mitään herkkulakossa ole :D Löysin ylläolevan kirjoituksen vuos sitten tehdystä luonnoksesta, jota en koskaan muistanut kirjoittaa loppuun, sattuneesta syystä. Toi herkkulakkohan kesti varmaan tasan ton kolme päivää :'D Ajattelin kuitenkin julkasta tän nyt, koska tää on aika ajankohtainen juttu vieläkin. Haluun edelleen timminpään kuntoon, mut nykyään oon vaan sitä mieltä, et tollaset herkkulakot on täysin turhia. Ne ei kertakaikkiaan vaan voi sopia kenellekkään. Ei ainakaan mulle. Tulee paljon vähemmän herkuteltua, ku antaa itsellensä luvan syödä melkein mitä tahansa milloin vain, koska muuten ei voi olla ajattelematta herkuttelua ja lankee väkisinkin syömään kaikkia herkkuja ja vielä kaksinkerroin. Tästä voi joku olla ehkä erimieltä, mutta tää juttu on todettu oikeesti niin monesti kantapään kautta, et ite en kyl aio harrastaa enää minkäänlaisia lakkoiluja.
T. Cami. Ikuinen herkuttelija. Herkkujen puolesta. Herkkujen nimeen.
Kaiken lisäksi tulee ihan turhaa stressiä tollasista lakoista ja stressihän nyt ei oo yhtään hyvä juttu! :D Enkä nyt suinkaan halua tässä ihan hirveesti puolustella herkkuja tai yritä tahalleen kannustaa ihmisiä herkuttelemaan joka päivä, vaikka kieltämättä tää mun herkkupuhe alkaa kohta kuulostaa siltä, et varmaan luulette et oon tuolla jossain kadulla heiluttelemassa "syökää pullaa"-kylttiä. No ei, mut itellä on ainaki sillein, et jos edes harkitsen kieltäväni itseltäni herkut vaikka viikon ajaksi, ni sit mun käsi on samantien vaistomaisesti pakastelokerolla ottamassa pullaa. Mä en ees erityisemmin välitä pullista, mut just äsken sattu käymään tolla tavalla. En niinku tajua. Kauhee herkkupeppu.
Tosta tuli mieleen, et oon nimenny töissäkin yhden jätkän herkkupepuksi. Ei siksi, et sillä olisi mitenkään erikoisen herkullinen takamus, vaan koska se käy joka päivä ostamassa vähintään yhden leivoksen. Onneks en viimeks sanonu sitä sille vahingossa ääneen ku ajattelin, et mitäköhän herkkupeppu tällä kertaa valitsee. Toivotaan, et se ei muuten ikinä eksy tänne mun blogiin.
Syökäämme siis välillä herkkuja ja ei tässä muuta
kuin herkullista torstaita! :)
xoxo
❤.lla Cami