keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Marraskuu 2016


Hello!
En keksi otsikkoa. En edes tiedä mistä aloittaa, mut kaipuu blogiin ja kirjoitteluun sai mut kirjautumaan pitkästä aikaa bloggeriin ja klikkaamaan kohdasta "uusi teksti". Mulla on ikävä tänne ja ikävä aamuja jolloin -omahetki, kuppikahvia ja blogi-yhdistelmä kuuluivat aamurutiineihin. Ja silloin jos on kerta ikävä, niin mitä sitä sen enempää miettimään. Annetaan blogille vielä mahdollisuus. Olo on kuin lapsella jouluna ja tunnen heti nauttivani ajatuksesta, kuinka ihana on aloittaa taas aamut kahvikupposen kanssa tarkastaen lempibloggaajien uudet postaukset ja uppoutua niiden ihanien kuvien ja tekstien maailmoihin.
Ja tää vuodenaika. On mun mielestä ihan itsestäänselvyys, että talvi ja blogin kirjoittelu kuuluu yhteen. Talvella on aikaa rustailla mietteitä, arjen tapahtumia ja haaveita. Talvessa on jotain selittämätöntä tunnelmaa. Talvi on mun mielestä täynnä taikaa ja rakastan sitä, kun voin tunnelmoida kynttilän valossa, juoda glögiä villasukat jalassa ja katsella ulkona leijalevia lumihiutaleita.
Saattaa kyllä olla, et mun viimevuotinen raskausaika ja sen tuoma jännittävä odotus uuden perheenjäsenen kohtaamiseen vaikuttaa mun mieleen edelleen, koska oon alkanut pitää talvesta paljon enemmän kuin ennen. Miettikää, et viime talvena tähän aikaan olin vielä raskaana ja me elettiin Jaden kanssa kahdestaan. Tänä talvena meidän lisäksi perheeseen kuuluukin "yhtäkkiä" suloinen pieni 10kk.n ikäinen poika, joka konttailee kovaa vauhtia huoneesta toiseen ja tuo aivan suunnatonta iloa ja rakkautta meidän elämään vain olemalla olemassa. En vaihtaisi päivääkään.
Ennen kun tästä mun ekasta kirjotuksesta tulee sekavampi ja kerkeen vahingossa kirjoittelee kaikesta taivaan ja maan välistä samaan lauseeseen, ni päätän tän tähän ja palailen ensi kerralla paremmin meidän tän hetkisiin kuulumisiin. Ihana palata taas takaisin tänne ja toivon et tää mun alkuinnostus ei heti yhdessä yössä katoaisi. En kyllä tiedä lukeeko tätä blogia enään ketään, mutta ehkä tänne joku joskus vielä eksyy :)







❤.lla cami







lauantai 19. maaliskuuta 2016

Snapchat


Heippa! Blogi on ollut nyt vähän hiljaiselolla, mut palailen pian kirjoittelee tänne lisää. Päivät on vaan mennyt tosi nopeasti Jamielin kans touhutessa, ulkoillessa ja sarjoja katellessa. Oon myös innostunut nyt tosta snapchatista, jota pitkän aikaa ensin vastustelin ku sisko yritti mua sinne houkutella. En osaa vielä hyvin käyttää sitä, mut täysin koukussa ollaan ja oon jo muutaman päivän kuvaillut sinne pätkiä meidän päivistä. Jos joku haluaa seurailla meijän päivien kulkua, ni mut löytää nimimerkillä camilla.jaskari :)





Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille!





❤.lla cami



sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Baby sai nimekseen..


Heippa! Mun pikkuherralla on nyt vihdoin koko nimi! :) Noni, än yy tee nyt, silmät kii! Saa avata:



Jamiel Leon Julian


Siinä se nyt on. Mustaa valkoisella. Mun vauva. Mun ihanan vauvan ihana nimi.
 Se nimi, jota oon hokenu kymmeniä kertoja ääneen muiden nimien kanssa.
 Se nimi, joka sai aikaan hikipisarat otsalle, ku en osannut päättää onko se tämä vai sittenki joku toinen. Se nimi, jonka vuoksi selailin silmät ristissä nimilistoja ja nimien merkityksiä.
Se nimi, joka lopulta kuitenkin kolahti. Se nimi, joka mun mielessä on pyöriny monta kuukautta, enkä kuitenkaan heti tajunnut et se on se oikea.
Se nimi, jota mun lapsi tulisi käyttämään lopun elämänsä. 
Jamiel Leon Julian.
Traagista, mutta totta. 

Ellei oteta huomioon sitä mahdollisuutta, kun Jamiel oppii puhumaan ja sit jos se kertoiskin mulle, et ei pidäkkään nimestänsä ja pakottais mut menee heti vaihtamaan sen :D No ei kai! Mun mielestä tää nimi on ainakin ihana ja toivon et Jamielkin tulee pitämään siitä, mut oon mä sen tuomionkin varautunut kuuntelemaan. Sikspä mä hankin tähän mun nimenvalintaan parilta tyypiltä varmuudeks mielipiteet. Sit myöhemmin jos Jamiel alkaa jotain valittamaan nimestänsä, ni kerron näistä mun "rikoskumppaneista"(siis niistä jotka suhtautuivat tähän nimeen kannustavasti) ja sanon et koko juttuhan oli oikeestaan niitten idea! :D Jos se vaikka purkais sit suurimmat nimipatoutumat niihin muihin. Hehe. No vitsivitsi. 

Toivotaan nyt kuitenkin, et Jamiel tykkää ja kenenkään ei tarvitse saada syitä niskoilleen. Kyl mä oikeestaan uskon ja luotan, et nimi on ihan okei Jamielillekkin. Jamiel on ihan nimensä näköinenkin. Se pieni rakas. 
Ihana kulta puppeli. Äitin babyliini. Bubelibuuu. 
 Terveisiä vaan täältä vauvahöyryistä. Täällä hoidetaan vauvaa sydämenkuvat silmissä ja löperrellään vauvalle guguu-kieltä niin paljon, et muiden aikuisten kans on enää vaikea puhua normaalisti. Tai ainakaan niin, ettei lauseitten väliin kerkeis lurauttaa välillä sellasia pari oktaavia kirkaampia välispiikkejä :D 





Nonni.
Letkeetä sunnuntaita kaikille!



Toivoo
Cami, Jade ja Jamiel








PS. 
Mua kiinnostais tietää millasia nimiä te ootte antanut tai haluaisitte antaa lapsillenne? :)
Mun nimipohdintoja pääsee lukee lisää "Nimen valinta" postauksesta eli TÄÄLTÄ.










maanantai 22. helmikuuta 2016

Mustavalkoinen sisustus


Heippa! .Mä aloitin viikonloppuna kevätsiivouksen! Ulkona saattaa näyttää talviselta ja luntakin pyrytti parina viimeyönä varmaan puolimetriä ja ihmiset kaivelee parhaillaan autojaan lumikinoksista, mut ei anneta sen hämätä. Kevät on vaan vähän vitsikkäällä tuulella ja yrittää huijata, et se ei muka tuliskaan vielä. Niin ja ainii, onhan nyt hiihtolomat kouluista, ni pitihän sitä lunta vielä vähän antaa sataa, et lapset ja innokkaimmat pääsee hiihtelemään ja rakentamaan talven viimeisiä lumiukkoja. Ehkä meen itsekkin tekemään lumiukon kevään kunniaksi, koska Jamiel ei ole vielä koskaan nähnyt lumiukkoa. Kamalaa, täytyyhän toisen lumiukko nähdä! Hassua ajatella, et Jamiel ei oo kerinnyt näkemään vielä paljon mitään. Eilen näytin sille reppanalle elämän ekan kerran vasta porkkanoitakin samalla ku tein Jade ja mulle sosekeittoa. Ja niin hei, kyllähän keväälläkin voi lunta sataa. Sataahan sitä välillä juhannuksenakin, ni eihän tää mitään tarkoita. Ei kannata lannistua. Pidetään vaan lippu korkeella, kyl se kevät vielä tulee! :D Ja ei sen puoleen, onhan ulkona tosi kaunista tälläkin hetkellä. Sellanen ihana talvinen maisemakorttikeli, ni ei tääkään yhtään haittaa. 




.lla cam









xoxo




tiistai 16. helmikuuta 2016

Kuvia viimepäiviltä


Heippahei! Tänää on ollut aivan ihana ilma. Aurinkoo, kimmeltävää lunta, ei loskaa ja pakkastakin vaan pari astetta. Jotenkin tosi keväinen fiilis jo ja väkisinkin hymyilyttää :) Ja nyt kun tietää et kevät on oikeastikkin kohta saapumassa, ni haluais keksiä jotain kivaa uutta kotiin, hankkia kevätvaatteita, tehdä jotain piristävää hiuksille ja saada tää kroppa pian kuntoon.

Yritin muuten tos pari viikkoa sit vähän jumppailla kotona ja keskityin tekee etenkin askelkyykkyjä. Leikkauksesta oli kulunut jo 5viikkoa, mut muutaman päivän päästä haava alkoikin taas särkee ja vihloo, joten oli pakko lopettaa kyykyt. Ehkä parempi malttaa odottaa vielä hetki ja käydä alkuun vaikka enemmän lenkeillä. Haluisin niin alkaa tekee jo vatsoja. Mun maha on tällä hetkellä sellanen kiva löysä nahkamakkara, joka hytisee hauskasti kävellessä. Kaiken lisäksi se hormooniviiva "Linea negra", joka tuli raskausaikana on tosi tumma vieläkin ja menee koko mahan yli. Millonkohan se lähtee vai lähteeköhän ikinä? Ainakaan vielä ei oo mitään haihtumisen merkkejäkään ilmassa :D Noo, ehkä mä opin vielä elämään sen kanssa, jos se haluukin jäädä siihen.

Kuvia viimepäiviltä

Sunnuntaina halusin laittaa ystävänpäivän kunniaks mekon ja olin ihan innoissani ku mun tavotemekko (joka mahtu mulle viimeks 2vuotta sitten) meni vihdoin taas sutjakkaasti päälle! :) Sain sinä päivänä myös ekan hymykuvan Jamielista


Viime viikolla oli meidän eka vaunulenkki omilla uusilla vaunuilla Hassua työntää pitkästä aikaa vaunuja. Tuntu siltä ku kaikki katsois, vaikka tuskin kukaan oikeesti kiinnitti edes mitään huomiota :D


Sain perjantaina ihania ystävänpäiväkukkia. Siskolta ja naapurinpapalta :D Toi ruusuruukku näytti tänää olevan jo ihan kuolemankielissä, mut kastelin sen samantien ku huomasin. Ehkä se vielä elpyy. Oon kauhee kasvimurhaaja vaikka mä tykkään kukista. Tulee oikeestaan ihan pahamieli ku ne aina vahingossa kuolee mun hoivissa. Tätä mä yritän kyllä nyt varjella! Kyllä mun nyt yks kukka pitää hengissä osata pitää.


Tän hetkinen hiustilanne. Värjäsin viimeks raitoja tasan 7 viikkoa sitten ja laitoin silloin päälle vielä sävytteen, mut se sävyte vetikin juuren tollaseks ihan lämpimän oranssihtavaks. Mun tarkotushan oli ihan päinvastanen, mut annoin silti olla. Ajattelin tällä viikolla vähän korjailla ja peittää tota mun tummaa juurta. Katsotaan millainen pehko tää on loppuviikosta :D


Jamiel
Jamielin toinen silmä ei oo vieläkään auennut kunnolla. Tai kyllä se aukee, mut ei yhtä paljon ku toinen ja joinain hetkinä se on huomattavasti enemmän kiinni, kun taas välillä ei meinaa edes huomata mitään eroa toiseen. Oon ollut tosi huolissani ja miettinyt mikä siinä vois olla ja et painaako se luomi vaan enemmän ku toinen vai mikä siinä on. Neuvolassa sanottiin et voi olla turvotusta tai et Jamiel on saattanu olla mun mahassa niin huonossa asennossa et se on painunu, mut ei nekään varmaksi mitään osannut sanoa. Ne ei onneks ollut huolissaan, mut silmää seurataan. Huomenna on Jamielin lääkäri ja mun jälkitarkastus, ni pääsen taas kyselemään kaikkea hölmöä silmästä. Toivottavasti silmässä ei ois mitään vikaa ja tää olis vaan joku väliaikainen juttu


Ystävän kanssa tän päiväseltä vunulenkiltä. Laitoinkin jo instagrammiin, et tässä kävi just niinkuin olin etukäteen ajatellutkin :D Oltiin ku miehet autojen kimpussa, mut meillä oli autojen tilalla vaan vaunut. Vertailtiin ja tarkistettiin vuosimallitarroja kontallee keskellä katua.

Tänään lenkin jälkeen Jamiel jatkoi unia ja mä pääsin uusimman hm kuvaston kimppuun. Höh, vain yks aukeama vauvoille! Toisaalta ehkä parempi. Oisin saanu jonkun "pakko saada toi ja toi"-kohtauksen ja ollut heti tilaamassa jotain. Jamiel ei tarvii tällähetkellä mitään ja ensi kerralla ku meinaan ostaa sille vaatteita, ni haluan mennä shoppailee liikkeisiin enkä tilata :)



Nyt oon sängys kirjoittelemassa tätä ja laitan koneen pois. Jamiel nukkuu vieressä ja mä aion uppoutua telkasta tulevan Ps. i love you -leffan pariin. Tää on yks mun lempileffoista





Hyvää yötä!



PS. Jamiel on tänään 7viikkoa vanha






.lla cami