Jade 10v ❤

Moii! Huh, mikä aamu tänään. Mähän olin eilen ihan tiistaissa ja tänään sit tietenki vasta keskiviikossa ja laitoin kellon soimaan tuntii myöhemmin ku piti. Luulin et Jade menee yhdeksään kouluun, mut sillähän olikin kasin aamu ja herättiin vasta 18 yli seitsemän. Täällä oli mulle hyvin kiukkuuntunut tyttönen, joka onneks rauhottui ku sai kuulla et pääseekin kaverinsa kanssa autokyydillä koululle. Jade on tullut sellaiseen ikään, et täällä ollaan jokatapauksessa vähän väliä kiukkuisia, jankataan turhista asioista ja tuhistaan vastaan lähes kaikkeen mitä sanon. Toisinaan meillä on myös paljon hyviä hetkiä ja välillä ollaan ihan enkeleitä.

Jadehan täytti sillon sunnuntaina kymmenen ja pidettiin lauantaina pienet juhlat. Juhlat meni hienosti ja saatiin yhdessä väsättyä herkkujakin sinne, vaikka Jade oli alkuun niin kipeän oloinen. Täällä oli Jaden kavereita vieraina ja kolme jäi vielä yöyläänkin. Tuli ihan omat nuoruusajat mieleen, kun kikateltiin byjamat päällä parhaiden tyttökavereiden kanssa, eikä maltettu millään mennä nukkumaan. Nyt oli ihana katsella vierestä ja tajuta oman lapsensa elävän tavallaan sitä samaa elämänvaihetta. Mulla on ollut pohjimmiltaan pieni sulatteleminen tässä, et mun tyttö täytti oikeesti jo kymmenen. Siinä vaiheessa kun tehtiin Jaden kanssa Cake Popseja molemmat kyyneleet silmissä nauraen, tajusin kuinka Jade on jo kasvanut. Me naurettiin samoille jutuille. Jadehan on jo melkeen mun pitunenkin. Meillä on sama kengän numero! Mun vauva ei ole enää pitkiin aikoihin ollut oikeasti vauva ❤

On muuten jännä ajatella, et sit kun Jamiel on kymmenen, ni Jade on jo 20. Ja mäki oon jo 39. Jotenkin haikeeta, et kaikki kasvaa eikä jääkkään äitin pikku vauvoiksi, mut ihana ajatella myös tulevaisuutta. Millaistakohan meijän elämä silloin on? Missä me silloin asutaan ja asuuko Jade omassa kodissa? Asutaanko me edes samassa kaupungissa? Onkohan Jadella jo oma perhe? Oonko mä jo mummu? Onkohan mulla miestä? Säilyykö meidän äiti-tytär suhde varmasti hyvänä? Minkä näköisiä me ollaan? Millainen nuorimies Jamielista kasvaa? Oi, tää on niin jännittävää mun mielestä. Toisaalta en halua minkään muuttuvan, mut toisaalta en malta odottaa et mä saan lapsenlapsia ja voin kutsua mun omat aikuiset lapset perheineen syömään! Tuli jotenkin ihan kylmät väreet ku miettii. Niin ihanaa! Kaikki me pöydän ääressä aikuisina juttelemassa henkeviä ja katselemassa kun pikku juniorit juoksee pöydän alta! :D Oijoi, tossa vaiheessa mä varmasti halkeisin onnesta. Mä niin rakastan noita kahta ja siihen päälle jos sais vielä lapsenlapsia, ni mun onnellisuusprosentti olis satakympissä. En ois osannut aavistaakkaan 18vuotiaana, et 29vuotiaana mulla on kaksi lasta. En ollut ikinä ollut mitenkään erityisen kiinnostunut lapsista. Söpöjähän ne oli ja ajattelin et joskus hamassa tulevaisuudessa haluan omiakin, mut en ollut sellainen vauvaihminen, kuten jotkut on jo ihan pienestä. Jadekaan ei ole vauvaihminen. Tykkää se vauvoista, mut se on kertonut mulle et ei meinaa tehdä ikinä lapsia. Mä todella toivon et senkin mieli vielä muuttuu ja musta vois tulla joskus mummu! Haha:D ❤

❤.lla cami

❤Jade 7vee KLIK
❤Jade 8vee KLIK
❤9vee postaus uupuu! Buu.