tiistai 3. marraskuuta 2015

Yhdeksän kuukautta


Hei taas, pitkästä aikaa! :)


Päätin vihdoin avata taas blogin ja kirjoitella vähän kuulumisia. Mul on ollut jo hirvee ikävä tänne kirjoittelua, mutta välissä on kerennyt tapahtua niin paljon et en oo ollut aiemmin valmis valaisemaan tilannetta ja niinpä antanut koko kirjoituksen sitten aina vain olla. Kaikki on ollut välissä niin sekavaa ja yhtä tunteiden vuoristorataa.

Laitoin otsikoksi "9kuukautta" viitaten edellisen kirjoituksen aikaväliin, mutta myös siihen et mulla on ilo ilmoittaa tännekkin tulevasta muutoksesta ja kertoa olevani raskaana :) Mä odotan vauvaa. Mun mahassa on tätä kirjoittaessa menossa kova potkumatsi, jossa mun pieni kehittyy kehittymistään. Ensivuonna meitä on yksi lisää. Laskettuaika on uutena vuotena eli 1.tammikuuta. Ehkä silloin meitä on jo kolme. Minä, Jade ja poika 





Tää raskaus on vaan ollut mulle tähän asti henkisesti aika raskas.. Jo pelkästään siitäkin syystä et tää tuli vähän yllätyksenä ja oon päättänyt kasvattaa tän lapsen yksin. Vaikka eihän sitä tietenkään koskaan tiedä vaikka vierelle vielä jossain vaiheessa jonkun sopivan miehen löytäisinkin, mutta ainakin tällä hetkellä tää tuntuu sopivalta näin ja näillä eväillä jatketaan eteenpäin. Täytyy myös tunnustaa etten välillä vieläkään meinaa ihan täysin käsittää tätä, mutta voin sanoa et kaikkien alkupaineiden, sekavien tunteiden ja tilanteiden keskellä, oon aivan todella onnellinen juuri nyt, juuri näin ja juuri tässä :) Jadekin on innoissaan tulevasta isosiskon roolista ja odottaa vauvaa meilkeinpä yhtä innoissaan kuin minäkin. Alussa olin vähän huolissani miten Jade tähän reagoi, kun on tottunut olemaan ainoa lapsi ja huomion keskipisteenä, mutta kyllä mä nyt alan jo uskomaan etten voisi parempaa isosiskoa edes toivoa tulevalle pienelle 
Toivon myös itse pystyväni olemaan paras äiti juuri tälle pienelle ja pystyä antamaan parhaan mahdollisen lapsuuden. Sen voin ainakin jo nyt vannoa että rakkauden puutteessa tää vauva ei tule ainakaa elämään. En edes ymmärrä miten jotain voi jo tässä vaiheessa näin paljon rakastaa. Ihmistä, jota ei ole ikinä edes nähnyt. Ei malttais millään odottaa päivää ku saa pojan ensimmäistä kertaa syliin ja nähdä minkä näköinen kaveri sieltä ilmestyy. Niin jännittävää ja ihanaa, mut okei, ehkä parempi nyt malttaa vielä ja toivoa et vauvakin malttaa pysyä vielä muutaman viikon mahassa. Ihan käytännönkin syistä. Enhän mä oo kerinny edes hankkia kaikkea tarvittavaa ja kohta alkaa tulee paniikki. Kaikkea sitä muuten tarviikin pientä vauvaa varten. Niin pieni ihminen ja siltin niin paljon tavaraa! :D


Kuvailin pienen pätkän liikkeistä :)


Noniin, nyt ku sain viimein kerrottua tänne tulevasta, niin uskon että tuun vast edes kirjoittelee taas enemmän ja luonnollisesti jonkin verran myös tästä raskaudesta ja tulevasta vauvasta, että koittakaahan kestää. Ne, jotka tänne vielä sattuu eksymään :)





.lla cami




8 kommenttia: